Maksasairaus CAH

Maksasairaus eli krooninen aktiivinen hepatiitti, CAH, dobermannin hepatiitti (DH)

CAH on erittäin vakava ja kliinisesti esiin tullessaan väistämättä kuolemaan johtava sairaus (Speeti 2004, Mandigers 2004, 2006 ). Sairauden syytä tai periytymistapaa ei tunneta. Vaikuttaa siltä, että kysymyksessä on autoimmuunisairaus. On ilmeistä, että oireilevaan muotoon sairaus etenee tuntemattomista ympäristötekijöistä johtuen. Moni koira sairastaa dobermannin hepatiittia oireettomana, ehkä koskaan siirtymättä kliiniseen sairauteen (Speeti 2004, Mandigers 2004b. Oireettomalla koiralla ei ole ongelmia normaalielämässä. Kliininen sairaus puhkeaa yleensä vasta keski-iässä tai myöhemmin. Sairautta esiintyy nartuilla selvästi enemmän kuin uroksilla.

Sairautta voidaan epäillä, mikäli laboratoriossa suoritetussa verikokeessa kliinisesti terveen koiran seerumin ALAT-arvo on pysyvästi kohonnut. Lopullinen diagnoosin asettaminen tapahtuu vain kudosnäytteen (biopsia) avulla, jossa nähdään tyypilliset solumuutokset ja lisääntynyt maksan kuparipitoisuus.

Kliinisen CAH:n oireita ovat lisääntynyt juominen, ruokahaluttomuus, laihtuminen, limakalvojen keltaisuus (ikterus) ja vatsaan kerääntyvä neste (askites). Sairautta hoidetaan lääkityksillä, joilla koiran ikää voidaan pidentää jonkun verran.

Koiraa, jonka maksa-arvot ovat nousseet, ei pitäisi käyttää jalostukseen ennen kuin arvojen kohoamisen syy on selvinnyt, tai arvot ovat normalisoituneet. Sairaus kuuluu PEVISA:aan, Sillä ei kuitenkaan PEVISAssa ole jalostusrajoitusta. Suosituksena on, että sairaita koiria ei käytetä jalostukseen, mutta sairaaksi todetun koiran sukulaisten jalostuskäyttöä ei ole syytä rajoittaa. (Mandigers, 2004, Speeti 2004)

Katso lisää Jalostuksen Tavoiteohjelma.