skip to Main Content

Suomen Dobermannyhdistys on vuonna 1950 perustettu valtakunnallinen rotujärjestö. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta kenneltyöhön ja varsinkin dobermannrotuun, sekä edistää rodun jalostusta ja ohjata jäseniään oikein hoitamaan, kasvattamaan ja kouluttamaan koiriaan.

Oulunkylän maja - ja kenttä

Katuosoite: Jokiniementie 1, Helsinki
testilogo_volx

Suomen Dobermannyhdistys ry - vuodesta 1950

© Susanna Eksymä
Suomen Dobermannyhdistys ry | Finska Dobermannförening rf
Pahoitellen ilmoitamme, että SDY:n kesäleiri 25-28.6.20 Lapualla joudutaan perumaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Jos olet jo paikkasi maksanut ota yhteyttä leirit@sdy.fi maksun palautusta varten.
Kiitos kaikille kouluttajille jotka lupautuivat mukaan samoin kaikille innokkaille leiriläisille.
Harmillinen tilanne, mutta yritetään ensi kesänä uudestaan.

 

kesäleirin 2020.
Aika: 25.-28.6.2020
Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua
www.wanhakarhunmaki.fi

KOULUTTAJAT:
Rallytoko / Toko: Sevil Ilter
Peltojälki: Maikku Mönkkönen
Haku: Marika Koskinen
Pk tottis: Katja Suvanto
Suojelu/ZTP: Kari Rantanen

sdyleiri20

Sevil – rallytoko & Toko:

Olen Sevil, kolmekymppinen koiraharrastaja Pohjanmaalta ja oli helppoa vastata myöntävästi kutsuun tulla kouluttamaan rallya ja tokoa SDY:n kesäleirille!

Olen harrastanut tokoa vuodesta 2007 ja kilpaillut siinä kolmella omalla dobermannillani.
Toko on kulkenut muiden harrastusten lomassa ns. sivulajina ja tulee varmasti aina kuulumaan osaksi harrastuksiani.

Rally-tokon löysin vuonna 2017 ja tähän mennessä olen kilpaillut siinä myöskin kolmella koiralla; kahdella omalla dobermannilla, sekä ystäväni bordercolliella.
Kaikilla koirilla olen saavuttanut yhden tai useamman 100p. suorituksen, sekä dobbereilla PM joukkuekultaa ja nartullani RTK4 yksilö PM3.
Oma tavoitteeni on kilpailla lajissa SM-, sekä PM-tasolla.

Lajit sinänsä sopivat aivan kaikille, oli tavoitteita tai ei. Harrastaminen tukee koiran motoriikkaa tasapuolisesti ja molempien lajien temput ovat mitä oivallisin keino aktivoida koiraa!
Näin alkoi myös oma rally-tokoharrastukseni oman koirani loukkaannuttua.

Mukaan ovat siis tervetulleita ihan kaikki koiran ikää, kokoa ja rotua katsomatta!
Lajit sopivat myös ihan kaikille ohjaajille!
Kisatavoitteet eivät ole edellytys, Sinun tavoitteet on minun tavoitteet.
Pääprioriteettina on pitää hauskoja, antoisia ja eteenpäin vieviä treenipäiviä koirakoiden tason ja toiveiden mukaan.

Koulutuksissani tärkeintä on hyvä fiilis ja koirakon yhteistyö.
Minulta löytyy silti paljon myös työkaluja teknisten suoritusten ja kestävyyden ylläpitoon ja parantamiseen.

Käytän koulutuksissani positiiviseen vahvistamiseen perustuvia menetelmiä pyrkimyksenä vahvistaa koiran omaehtoista
aktiivisuutta ja kontaktia.
Olen koulutukseltani eläinkouluttaja ja olen myös dobo-koulutusohjaaja. Koulutan työkseni eri lajeja ja kilpailen aktiivisesti.
Päivitän säännöllisesti myös omaa tietotaitoani.

Tervetuloa mukaan sankoin joukoin rallattelemaan ja tokoilemaan!

Maikku – peltojälki 

Erikoisjälkeä on tullut harrasteltua useammallakin koiralla. Ensimmäinen kokeilu oli 1994 MM- karsinnat metsäjälkikoiralla, ei päästy jatkoon. Seuraava metsäjälkivalio ehti suorittaa FH1 kokeen hyväksytysti sekä ipojäljen tulokseen Schuz 3. Näiden jälkeen paneuduin tosimielessä erikoisjälkeen ja itselleni riittävin tuloksin eli kaksi KVA-koiraa ja penikka tulee varmaan perässä.
Jäljen koulutuksessa en tavoittele täydellisyyttä koiralta, vaan menen koiran ehdoilla, sen lahjakkuuden mukaan sekä omien kykyjeni mukaan. Treenien tulee tuottaa iloa koiralle ja ohjaajalle vaikka välillä onkin poistuttava mukavuusalueelta.
Pakkoa vältän, ohjaan ja neuvon silti koiraa, ei se ihan holtittomasti saa hurveltaa.
Koiralta vaaditaan motivaatiota jälkeen, vaikeaa ellei sitä luonnostaan ole, mutta motivaation lisäämiseenkin löytyy apuja varsinkin jos ohjaaja on syyllinen.
Jäljestyksessä määrään vauhdin huomioiden koiran temperamentin, en silti juokse. Ryntäävä koira on usein vielä osaamaton, epävarma osaamisestaan, ei koskaan oikeassa viretilassa tuolloin.
Jäljestys on niin koiran maailma, josta me ihmiset ei oikeastaan tiedetä mitään paitsi ehkä teoriassa.
Aina on mentävä koiran mukaan, kaikki ei sovi kaikille eikä varsinkaan kaikille ohjaajille.
Leirillä on siis tarkoitus opiskella jälkeä suojeluun ja erikoisjälkeen, melkein muttei ihan sama laji Pellolla kerron lisää.

Kari – suojelu:

Morjens kaikille! Kiitos kutsusta tulla leirillenne kouluttamaan. Olen Kari Rantanen, 40v nuori ja asustelen Inkoossa kahden saksanpaimenkoiran kanssa. Koiraharrastuksen opiskelu alkoi vuonna 2001, jolloin perheeseen tuli ensimmäinen saksanpaimenkoira. Suojelun opiskelun aloitin 2010 saksanpaimenkoiralla ja hihan laitoin käteen 2013. Spkl-maalimiesputkeen hyppäsin tänä vuonna. Ryhmääni pyöritän Inkoossa, Canidaen kentällä. Leirillä nähdään! T, Kari

Marika – haku:

Olen harrastaja ja kasvattaja Hämeenlinnasta.
Haku on aina ollut lähellä sydäntäni.
Kahden edellisen koirani kanssa tuli kisattua hakua voittajaluokassa asti.
Nykyisten koirieni kanssa laji on vaihtunut IGP:en ja IFH:n puolelle, mutta hakuakin tulee treenattua sen minkä muilta treeneiltä kerkeän.
Haku on siitä hakala, että se tarvii aina ryhmän missä treenata ja luvat metsiin pitää olla kunnossa.
Hyvä ryhmähenki on varsinkin alottelijalle kaiken a ja o.
Itse en ole minkään tietyn tyylilajin vankkumaton kannattaja, kuinka sitä koiraa siis kannattaa lähteä opettamaan. Käytän apunani koirillani niin tuulta, ääniä kuin haamujakin. Usein tulee pennun kanssa kyllä aloitettua tuulta apua käyttäen jotta se oppisi heti hakemaan hajua ilmavainuisesti.
Palkkaus mennään aina koiran ehtojen mukaan eli etsitään sille se sopivin palkkausmuoto jolla se siellä treeneissä palkkaantuisi.
Itelläni on usein käytössä namit ja lopussa se huippupalkka eli lelu.
Haku on sekoitus motivaatiota ja HALLINTAA. Ne kun on kunnossa niin pääsee pitkälle.
Leirillä on tarkoitus, että kaikki osallistuvat tiiminä koulutukseen mukaan. Monta silmää on aina parempi kuin kaksi.
Tervetuloa
siis aloittelijat ja jo harrastajat

Katja – PK-tottis: 

Olen kolmikymppinen dobermann- ja palveluskoiraharrastaja Torniosta. Ensimmäisen dobberini Riinan, joka oli samalla ensimmäinen koirani, otin vuonna 2004. Sen kanssa tutustuin pk-lajeihin 2005 ja siitä asti olen sillä tiellä ollut. Riinan kanssa saavutimme koiran paukkuarkuudesta ja omasta jännittämisestäni huolimatta koulutustunnukset HK3, TK1 ja olemme vuoden 2011 rotumestareita haussa. Seuraavan dobberini Moonan kanssa jatkoin haun harrastamista ja tutustuin myös suojelumaailmaan, tuloksena kertyi käyttövalion arvo hausta ja IP1 suojelusta. Moonan kanssa osallistuimme myös PK-SM:iin 2017 ja ilokseni huomasin koiran tekevän parhaansa, ja myös isoissa kisoissa täysin tasonsa mukaisen, varman suorituksen. Nyt minulla on seuraava dobberinarttu kasvamassa ja kehittymässä, katsotaan, mihin asti sen kanssa päästään.

Tottiksessa pyrin siihen, että saisin tekniikaltaan mahdollisimman virheettömän suorituksen, josta korostuisi ohjaajan ja koiran yhteistyö ja kokonaisvaikutelma olisi hallittu, tietenkin suoritusvarmuutta unohtamatta. Pääajatuksena on kuitenkin tehdä omasta tottiksestani ensisijaisesti itseäni miellyttävän. Ohjaajan olisikin hyvä tietää omat tavoitteensa, kaikilla ne ovat erilaiset, ja hahmottaa mielessään sen lopputuloksen, mihin koulutuksella pyrkii.

KESÄLEIRIN YHTEISTYÖKUMPPANIT:

Husse logo kuva
Back To Top
Search