skip to Main Content

Suomen Dobermannyhdistys on vuonna 1950 perustettu valtakunnallinen rotujärjestö. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta kenneltyöhön ja varsinkin dobermannrotuun, sekä edistää rodun jalostusta ja ohjata jäseniään oikein hoitamaan, kasvattamaan ja kouluttamaan koiriaan.

Oulunkylän maja - ja kenttä

Katuosoite: Jokiniementie 1, Helsinki
testilogo_volx

Suomen Dobermannyhdistys ry - vuodesta 1950

© Susanna Eksymä
Suomen Dobermannyhdistys ry | Finska Dobermannförening rf

Facebook:
7 months ago

ZTP 25.08.2019 TULOKSET
TUOMARI: ARMIN HOPPE

UROKSET
Red Label's Natural Nestor / Sevil Ilter SG 1A
Way Out West Furioso / Vilma Suit SG 1B
Way Out West Gotta Rock ... See more

7 months ago

ZTP 24.08.2019 TULOKSET
TUOMARI: ARMIN HOPPE

UROKSET
Balboa Carlos Bohemia / Anni Lehikoinen SG 1B
Diamandin Unicorn Rider / Petri Aalto V 1A
Dobechester Eros / Jenni Johansson ... See more

7 months ago
Grand Dobermann Weekend 2019!

Viikonloppuna Kouvolassa upea Grand Dobermann Weekend tapahtuma. Tervetuloa seuraamaan hienoja koirakoita! Suoritusajat ja koirakot päivitetty nettisivuille. Toivotamme onnea kaikille ... See more

Upea Grand Dobermann Weekend on koko viikonlopun tapahtuma, jossa tällä kertaa mukana ADPr-koe sekä kaksipäiväinen ZTP-testi!

7 months ago

Etsimme Helsingin Koiramessuille Messukeskukseen 7-8.12.2019 innokkaita rotukopin rakentajia, ideoijia sekä messupäivien aikana rodun esittelijöitä. Koiramessuilla pidetään Helsinki Winner, ... See more

7 months ago

Muistutus koskien syyskokousta!
Mikäli jäsenistö haluaa syyskokouksen esityslistalle käsiteltäviä asioita, tulee nämä toimittaa hallitukselle 31.8.2019 mennessä osoitteeseen hallitus @ ... See more

Dobermanni, Harrastekoirani.

Tässä julkaisu sarjassa kerrotaan eri työtehtävistä mitä dobermanni voi harrastaa ja tehdä. Jokainen tarina kertoo lyhyesti ainakin siitä mitä ominaisuuksia koiralta tarvitaan tehtävään, Onko pentua valittaessa hyvä kiinnittää johonkin huomiota, Miten lajia /tehtävää voi harjoitella ja missä. Onko jotain erikois välineistöä ostettava harrastamiseen liittyen, tarvitseeko koira lisenssejä tai suoritteita ennen työn tai kisaamisen aloittamista. Onko vuosittais tarkastuksia tai tasokokeita. Voiko lajissa kilpailla? Työtehtävässä, miten työtehtäviin hakeudutaan / pääsee?

Metsäjälki

Jäljestys on koiralle luontaista, tai sen pitäisi olla. Koiralta vaaditaan kiinnostusta haju maailmaan, suurta motivaatiota palkkion löytämiseen ja joku narunjatko ehkä eli ohjaaja. Pääsääntöisesti dobermann on hyvä jälkikoira. Metsäjälki on luonnollisinta koiralle ja siinä se itse oppii kokemuksensa kautta miten parhaiten päämäärään pääsee. Metsäjäljellä jäljestystyyli on vapaa mikä koiralle tulee luontaisena.

Haluat dobermannin, haluat jälkikoiran, jolla kisata, olet pentulaatikolla? Pikkupennusta näkee jo sen kiinnostuksen nenänkäyttöön, maasta, ilmasta tai ei mistään. Ota se maasta kiinnostunut, mahdollisesti jo omia teitään kulkeva jäljestäjä. Jäljestämiskyky on myös melko vahvasti periytyvä ominaisuus. Ota pentu vanhemmista, joilla tuloksia varsinkin metsäjäljeltä, mikäli mahdollista.

Metsäjäljen lyhyt oppimäärä: Pistä koira kiinni es. puuhun, anna kaverille pidettäväksi, jätä autoon niin, että näkee lähtösi metsään ja ruokakipon kädessäsi. Kävele metsään, aluksi riittää 100-150m, jätä ruokakippo maahaan ja palaa tosi loivasti kaartaen lähtöpaikkaan. Ota koira ja vie se jäljen alkuun sanomatta mitään, katsot vain mitä tekee. Ole onnellinen, jos lähtee jäljestämään, ihan sama ryntääkö vai etenee hitaasti, pääasia, että pääsee palkalle. Tästä se ura alkaa.

Jälki ei ole välineurheilua. Tarvitset vain pannan tai valjaat ja 10m liinan. Ruokaa ei tarvita paitsi loppupalkkana. Tarkoitus on alusta asti jäljestää, ei syödä maasta, kaikkihan tuon osaavat.

Tapoja on monia, mutta tämä esittämäni on aloittelijalle varmasti helpoin. Ei tarvitse tietää eikä osata mitään, ainoastaan seurata mitä koira tekee ja sen mukaan vaikeuttaa tai helpottaa jälkeä.

Jokamiehen oikeus sallii jäljestämisen metsässä, ryhmät tarvitsevat maanomistajien luvat.

Sekä palvelus- että pelastuskoira puolella on mahdollisuus näyttää testeissä ja kokeissa, mitä on jäljestämisestä opittu. Jälkikokeessa on kolme osiota tottelevaisuus (kaavio sama kaikissa palveluskoiralajeissa), esine etsintä jossa koira etsii “hukatut” esineet tallotulta eli merkatulta alueelta ja tietenkin itse jäljestys. Harrastajia on kohtuu paljon ja halutessa jäljestys seuraa sekä lisäoppia on helppo saada.

Metsäjälki on ainoa laji, jossa et kykene koiraa neuvomaan, etkä varsinkaan saa neuvoa, koira haistaa paremmin. Kaiken edellytyksenä on tietysti halukas ja lahjakas koira ja ’nöyrä’ ohjaaja

Kuvat Maikku Mönkkönen

49610686167_04c5b88f76_c
49610685712_5b8cea6380_c
49610431051_db2f1a4fdc_c
49609913093_67dc653fd1_c

Kaverikoira

Kaverikoiratoiminta on Suomen Kennelliiton alaista vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoituksena on luoda hyvää mieltä ja mukavia yhteisiä kokemuksia niin asiakkaalle, koiralle kuin ohjaajallekkin. Kaverikoiran tunnistaa oranssista työhuivistaan.

Kaverikoiriksi soveltuu ihan normaalit kotikoirat, joille on kertynyt jo hieman elämänkokemusta erilaisista ihmisistä, tilanteista ja ympäristöistä, kuten esim. hajut, liukkaat pinnat, mahdolliset apuvälineet, suuremmat ihmisjoukot, yllättävät liikkeet ja äänet. Kaverikoiran tulee olla 2-vuotias, terve, avoin ja ihmisystävällinen koira, joka on kennelliiton rekisterissä tai FIX-rekisterissä tunnistusmerkittynä. Koira täytyy olla peruskoulutettu ja omata hyvät käytöstavat. Myös kyky toimia toisten koirien läheisyydessä on tärkeää.

Kaverikoiran tärkeitä ominaisuuksia ovat: sosiaalisuus ja avoimuus, koiran täytyy itse hakeutua mielellään ihmisen kanssa kontaktiin. Hyvä hermorakenne ja stressinsietokyky, on tärkeää, jotta koira pystyy palautumaan nopeasti stressaavista tilanteista ja muutenkin kykenee rauhoittumaan tarpeen tullen ympäristöstä huolimatta. Kaverikoirilla on kuitenkin paljon luonne-eroja ja kaikenlaisia koiria tarvitaan toimintaan mukaan erityyppisiin kohteisiin, joita voivat olla mm. lasten, nuorten, kehitysvammaisten ja vanhusten päivätoiminta, asumisyksikkö tai hoitolaitos. Myös käyntejä on kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Kaverikoiraksi ei sovellu kipeät, liian stressaavat, arat ja pelokkaat koirat tai jotka ovat joskus käyttäytyneet aggressiivisesti ihmistä kohtaan. Myös koiran taustat pitää tuntea hyvin, eli rescue- koira ei valitettavasti sovellu toimintaan mukaan.

Koiran ohjaajalta taas edellytetään hyviä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista vapaaehtoistoimintaan. Ohjaajan tulee tuntea koiransa hyvin ja kyetä ennakoimaan koiransa käyttäytymistä, myös ohjaajan ja koiran välillä täytyy olla hyvä ja luottavainen suhde. Ohjaajan tehtävä on tukea ja lukea koiraa vierailujen aikana ja näin taata turvallinen kohtaaminen asiakkaalle ja koiralle. Ohjaajan tulee olla vähintään 18-vuotias ja kennelliiton jäsen.

Kaverikoiratoimintaan voi päästä mukaan kaverikoirakurssin kautta, joita järjestetään useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Kennelliiton sivuilta voit etsiä lähimmän kaverikoiraryhmäsi ja kaverikoiravastaavat kennelpiireittäin.
https://www.kennelliitto.fi/koirat/kaverikoirat

Ansioituneille kaverikoirille SKL myöntää koirakohtaisen kaverikoiramitallin kunniakirjoineen erikseen järjestettävässä palkitsemistapahtumassa. Mitalli annetaan kerran elämässä ansiokkaasta kaverikoiratyöstä.

Kaverikoiratoiminta on erittäin antoisaa ja on ilo olla toiminnassa mukana ja näkemässä kuinka paljon koirat tuottavat hyvää mieltä ja ikimuistoisia kokemuksia asiakkaille. Myös tärkein, koirat nauttivat ja tekevät tätä työtä suurella sydämmellä. Jos olet yhtään kiinnostunut kaverikoiratoiminnasta ja luulet, että koirasi olisi soveltuvainen mukaan toimintaan, niin ota ihmeessä rohkeasti yhteyttä lähimpään kaverikoiraryhmääsi! Dobermanni voi olla mitä mainoin kaverikoira!

Kuvissa esiintyvät Brisha ja Tara. Brisha aloitti kaverikoiratoimintansa 8-vuotiaana ja toimi työssään melkein 12-ikävuoteen asti. Tara on taas toiminut kaverikoirana 2-vuotiaasta asti kohta neljä vuotta. Vakiokohteina meillä on ollut vanhukset, kehitysvammaiset ja erilaiset mielenterveyskuntoutujat nuorista aikuisiin. Käymme mielellämme myös kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Teksti: Jenna Kurvinen

Kuvat: Jenna Kurvinen, Janna Kauppila

Brisha_palkitsemistilaisuus
Back To Top
Search